Minun Kreikkani...se on meri, aurinko, ruoka, tuoksut ja äänet, musiikki ja tanssi...
Ensimmäinen matkani Kreikkaan oli 1982 ja se suuntautui Rodokselle. Jo silloin "syvämmessä" sykähti... Sen jälkeen on tullut tuolla myyttien maassa (saarilla) käytyä yli 20 kertaa ja yhä edelleen sinne mieli kaipaa.
Suurimpiin rakkauksiini kuuluu Kreeta, tosin olen käynyt myös Lefkaksella, Korfulla, Kosilla ja viimeeksi viimekesänä Zakintoksella.
Lihakaupan näyteikkuna
Kalivesin kyläraitilla, Kreetalla
Kalamares, Ossin lemppareita Tragakin kylän paras taverna
Matkoillani eri saarilla, olen nähnyt monenmoista. Lefkaksen (Lefkada) kaunis saari on jäänyt mieleeni, saari on hyvin pieni ja mm. pääkaupunki on rakennettu lähes kokonaan uudelleen 50-luvulla olleen maanjäristyksen jälkeen. Lefkaksella, Nidrin kylässä, minäkin koin ensimmäisen kerran maanjäristyksen. Järistys ei ollut suuren suuri, mutta kyllä se säikäytti, kun yht`äkkiä jalat tärisi.
Lefkaksen naapurissa on Skorpios-saari, jossa on viettänyt aikaansa omistaja Aristoteles Onassis aikoinaan. Siellä henkilökunnan asunnotkin olivat niin kivan näköisiä, että ihan mielellään siellä piikana olisi :))).
Tänä kesänä (2009), olimme viikon Lefkadan saarella, siitä olikin jo 15 vuotta, kun viimeeksi siellä olimme. Kovasti vilkastunut ja hotelleja lisääntynyt.
Porto Katsikin ranta, Lefkas 2009
**
Toinen vehreä saari on Korfu (Kerkyra), siellä olemme olleet Pirgissä ja Aharavissa. Molemmat pikkukyliä
**
Kos taasen ei jättänyt halua palata sinne uudelleen. Sama ihana aurinko ja lämpöhän siellä oli kuin kaikkialla Kreikassa, mutta ehkäpä se on enemmän nuoriso paikka.
**
Zakinthos kesällä 2008, Elvis oli palannut useaan tavernaan
Tällä saarella kävimme viime elokuussa. Olimme Tragakin kylässä Oniro(unelma) nimisessä hotellissa ja paikka vastasi kyllä nimeään. Zakinthos itsessään oli aika lailla brittivoittoisen turismin valtaama ja ehkä tästä johtuen ei ihan tyypillisen Kreikkalainen.
**
KREETA se on minulle se kaikkein rakkain. Olen käynyt saarella yli 10 kertaa ja aina sieltä on löytynyt jotain uutta. Kreetalaisten mielestähän ensin on Kreeta ja vasta sitten Kreikka, no jaa...
Hanian Venetsialaisesta satamasta
Kreetan matkailumme alkoi Plataniaksesta, joka n. 20 vuotta sitten oli vielä kiva pikku kylä. Nykyisin Platanias on kasvanut liian isoksi lomapaikaksi. Plataniaksen yläkylä on kaunis, pienine kirkkoineen ja hautausmaineen. Kirkon portaiden juuressa oli ainakin ennen pieni taverna, missä oli tosi maukasta ruokaa. Erään kerran ollessamme ruokailemassa, väkeä tuli kokoajan lisää, niinpä isäntä soitti jonnekin ja pian kuorma-auto toi lisää pöytiä ja tuolia ja mamman ja papan. Näin laajennetaan tavernaa Kreetalla ja lisätään henkilökuntaa.
Toinen kylä, missä olemme lomailleet ties kuinkamonta kertaa on Kalives, siellä olen kokenut ehkä mukavimmat lomat. Ensimmäiset kerrat asuimme Irene nimisessä huoneistohotellissa. Se oli melkein kuin oma mökki. Irenessä oli 2 huoneistoa, molemmissa 2 makuuhuonetta, olohuone ja kunnon keittiö. Irene vei meidät aina syömään tavernaan tai tarjosi jotain kotonaan. Kerran olimme porukalla etsimässä kadonneita lampaita. Kuljeskelimme pitkin kylää ja sitten Irene löysi, papanoitten perusteella reitin mistä lampaat olivat kulkeneet. Minä tietysti fiksuna luulin, että hän tunsi omiensa papanat, mutta kyse oli siitä, että jätökset olivat tuoreita, elikkä lampaat olivat kulkeneet siitä juuri äsken.
Hotelli, missä myös olemme asuneet on Garifalo, 20m päässä rannalta. Garifalo on minulle hyvin mieleinen juuri siksi, että se on rannalla. Meri on yksi tärkeä alue minulle Kreikassa. Aamuisin oli mukavaa katsella auringon nousua rannalla tai parvekkeella. Myös sellainen hetki, missä istuskelen rannalla aamuvarhaisella ja meri on aivan tyyni, eikä näy muita kuin yksinäinen kalastaja kauempana on jäänyt mieleen eritysesti.Ja iltaisin on mukava nukahtaa, kun aallot lyövät rantaan, se ääni kuuluu korvissa vielä kauan loman jälkeenkin.
Retimnon on myös kiva kohde Kreetalla, vaikka se on isohko kaupunki, niin kuitenkaan se ei ahdista. Ehkä siksi, että se sijoittuu niin laajalle ja rantaakin on useampi kilometri. Muistampa yhden lokakuun, kun olin kyseisessä kaupungissa. Olimme kävelleet läheiselle linnoitukselle ja ajattelimme tulla toistakautta pois. Sitten alkoi sataa ja me vain kuljimme ja kuljimme... eli väärään suuntaan, siinä taisi tulla useamman kilometrin lenkki, ennekuin pääsimme takaisin kaupunkiin.
Samalla lokakuun reissulla istuimme parvekkeella viltteihin kääriytyneenä ja joimme kuumaa lumumbaa katsellen kun sadevesi huuhteli kalkkia talojen seinistä. Lumumbahan ei kuulu Kreikan matkailuun, mutta oli se kuitenkin metaxasta tehty.
**
Ellei Kreikkaa olisi,
tuskin minullakaan
olisi matkalaukkua.
8
Metaxan henki kun tavoittaa nielun
se aatoksiin suuriin kirvoittaa sielun.
Hetki jos vaatii, juon ”lähteestä runon”
ja riimejä uusia innolla punon.
8
On monta tapaa katsoa asioita,
eräs niistä on vain avata silmänsä.
Timo törmän mietelmiä
Retsina, aina niin raikas retsina, maistuu milloin vaan
Muutama kuva Kalivesin kyläteiltä