FM Mauri Junttila                                

Jouluun sekä joulupukkiin liittyvät tarinat ovat jo ikivanhoja tarinoita. Joulun alkuperän arvellaan  sijoittuvan Välimeren alueelle. Kauan sitten antiikin roomalaisilla oli nykyisen joulun paikalla pakanallisia Saturnalia- ja sadonkorjuujuhliaan.

Kristinuskon vakiintumisen ja lisääntymisen myötä joulu muuttui kristilliseksi vuotuisjuhlaksi, jota vietetään Jeesus-lapsen syntymäjuhlana. Joululahjojen voidaan ajatella olevan myös vanhaa perua. Raamatunhistorian kertomuksissa kolme Itämaan tietäjää toi vastasyntyneelle Kristus-lapselle lahjojaan, tullessaan kumartavaa tulevaa kuninkaiden kuningasta. Joulunvieton vakiinnuttua ja yleistyessä läntisen kulttuuriperinteen juhlana, joululahjat ovat yleistyneet joulun vietossa ja niiden merkitys on korostunut. Toisaalta joululahjojen yleistymiseen joulunvietossa vaikuttaa elintasojen nousut erityisesti läntisen kulttuuripiirin alueilla. 

Nykyisin monet maailman lapset, ehkä aikuisetkin arvelevat joulupukin asuvan Petteri Punakuono - nimisen poronsa kanssa kaukana pohjoisessa, Lapisssa, Korvatunturilla.

Oikein sanotaan, kun hänen kerrotaan asuvan pohjoisessa. Lapissa, Napapiirillä noin kahdeksan kilometriä Rovaniemen keskustasta pohjoiseen sijaitsee joulupukin Pajakylä. Siellä hänellä on myös päivittäinen vastaanottonsa. Joulupukilla on siellä paljon apulaisia, tonttuja. Pajakylässä sijaitsee myös joulupukin postitoimisto, jonne hänelle saapuu valtavat määrät kirjeitä kaikkialta maailmasta.  

Joulupukki tunnetaan punanuttuisena ystävällisenä vanhana miehenä, jolla on suuri valkoinen parta ja pyöreät silmälasit silmillään. Joulupukki kertoo olevansa hyvin vanha. Toisille hän saattaakin sanoa, kun he kyselevät toivomiensa, saamattomien lahjojensa perään, ettei muistanut.

Ei hänen muistinsa huononemiseen ole uskomista. Muisti hän esimerkiksi minut viime joulunakin, niin kuin monena muunakin aikaisempana jouluna.

Olisiko sanotun joulupukin muistamattomuuden takana ainoastaan se, että hän pitää erityisesti kilteistä lapsista? Tavanomaisesti hän kyseleekin tullessaan taloon tuomaan lahjojaan, että "Onko täällä kilttejä lapsia?" Syynä niiiden lasten toivomuksille, joita ei oltu kuultu. Saattaa yksinkertaisesti ollakin heidän oma muistamattomuutensa. He eivät ole muistaneet olla kilttejä!