Kävelin tallille. Pari hevosta olikin odottamassa minua, mutta minä etsin vain yhtä... Jarrua. Jarru oli sisällä ja riensin katsomaan sitä. - Heippa heponen! Mitäs sä täällä? Mä olen Ninni, selitin sille ja Jarru hörähti. Se viskasi päätään ja hain satulahuoneesta sen harjat. Menin Jarrun karsinaan ja taputin sitä rauhoittavasti kaulalle. - Eipä hätää. Miksi muuten sun kaverisi ovat ulkona ja sä sisällä? ihmettelin. Päätin kysyä myös asiaa Mikseltä, kunhan näkisin hänet. Mikse käveli vihellellen ohitseni ja kysäisin heti: - Miksi Jarru ei saa olla ulkona? - Koska sen jalassa on jotain. Eläinlääkäri tulee tänne tänään. - Ai... Minua yökötti, mutta taputin Jarrua. Harjasin sen oikein kiiltäväksi ja silloin eläinlääkäri tuli. - Ai hei. Mä olen Ninni. - Hei! Katsotaanpas sitten sitä jalkaa. Kävi ilmi, että Jarrun jalka tosiaan oli turvonnut. - Pientä liikutusta ja laittakaa lämpöpinteli yöksi, eläinlääkäri sanoi ja lähti. Halasin Jarrun kaulaa ja kuiskasin: - Onneks sua ei tarvitse lopettaa, Jarneri. (vähän tyhmä, täytyy myöntää)

Vastaus: Hieman lyhyt, mutta hyvä tarina. Sait tästä stoorista 10e!

Kävelin sateessa tallille. Pilvet olivat kasaantuneet kuin yhdeksi sekasotkuksi. - Jarru! huusin ja tallista kuului kimeä hirnahdus. Riensin iloisena katsomaan. Jarru seisoi käytävällä, kun Mikse pesi sen jalkoja. - Haluatko mennä taluttamaan sitä tämän jälkeen? hän kysyi samalla kun Jarru nosteli jalkojaan. - Joo! kiljaisin iloisena ja hypin ylös alas. Mikse kietoi pintelit Jarrun jalkoihin ja taputti sitä kaulalle. - Mees nyt, hömppä, hän sanoi ja Jarru hirnahti. Höpsö, ainoa ori tallilta päätti lisätä siihen sanansa ja Mikse meni katsomaan sitä. Talutin Jarrun ulos ja kävelin sen kanssa hetkisen. Kun minusta tuntui, että Jarruun koski, vein sen takaisin. - Ei te tulitte jo? Mikse kysyi. - Joo, kun musta tuntuu, että se alkoi ontumaan taas. - Voi meidän pikkusta, Mikse sanoi ja nyökkäsin vaiti. Kun sain lähteä kotiin, halasin synkkänä Jarrun päätä ja sitten lähdin.

Hmm... Parempi, mutta lyhyempi kuin edellinen. Karsinan siivous, vesikupin puhdistus jne. jäi tekemättä... mutta muuten hyvä tarina, saat tästä taas 10e

Kävelin pää sumuisena tallille. Jarru... Minua oksetti. Mitä, jos siihen sattui juuri nyt? En voisi lähteä kouluun, minun olisi PAKKO olla sen luona! - Mikse, missä Jarru on? kysyin säikysti. Ruunaa ei näkynyt missään. - Klinikalla, Mikse murahti synkästi. - Mitä? kiljaisin kauhusta kankeana ja Höpsö pärski levottomana. Myös koirat säntäsivät ulkoa talliin. Runne potkaisi oveaan, Warra hyppi melkein pystyyn. - Niin. Mutta voithan sinä touhuilla nyt täällä mun apuna. Toivotaan, että Jarrulla on kaikki hyvin, Mikse huokaisi. - Mutta... mumisin ja silitin Bettyn päätä. TT oli ainoa, joka nukkui vielä. Jykevä hevonen oli mieleeni. Mutta minulla oli ikävä Jarrua! - Haluatko viedä Leimuttaren tarhaan, jos mä tuon Kultsun perässä? Mikse kysyi ja nyökkäsin vaiti. Otin Leimuttaren riimusta kiinni ja talutin sen tarhaan. - Mun pitää mennäkin jo kotiin, mutisin ja ryntäsin kotiin itkien Jarrua ajatellen...

HIENOA!!!!!!!!!!!!!!! Tajusin juuri, ettei täällä varmaan pysty kirjottaa niin pitkästi:) Mutta mutta... hyvä tarina, saat tästä 35e!

Viimekertainen oli järkyttänyt minua. Kävelin pää painuksissa talliin ja huomasin Jarrun karsinan olevan yhä tyhjä. - Moi hepat, sanoin ja silittelin TT:n päätä. Se ikään kuin murahti ja hörähti samaan aikaan. Höpsö, söpö ori melkein änkesi ovesta läpi. Se halusi nähdä, kuka talliin oli oikein tullut. - Mä täällä vaan, Höpsö. Voi kun Jarru olisi täällä, sanoin ja silitin Warraa. Se oli Jarrun veli, paljon pidättyväisempi kuin Jarru... - Ai moi, Ninni! Eläinlääkäri soitti. Jarrulla on kuulemma kuumetta, mutta se tulee vielä takaisin, saatpa nähdä! Haluatko ratsastaa jollakin hevosella? Useimmat näistä tarttisi liikuntaa... - Mikse, saanko mä Warran? Se on ihana, Jarrun veli... - Öö... älä ota Warraa, se on niin täynnä energiaa, että heittää sut selästään alta aika yksikön.Vellun voit ottaa, Bettyn... tai Opalin, Mikse sanoi viimeisen nimen epävarmasti. - Okei, mä otan Vellun, sanoin reippaasti ja menin satuloimaan. Pieni poni tanssi allani ja lähti kuin tykin suusta. Maastoon menimme ja Vellu nautti tästä täysin siemauksin! Kun pääsimme tallille, pesin Vellun ja harjasin sen. Siivosin parin hevosen karsinat ja lähdin kotiin päin

Ratsastuksesta vois kertoo enemmän, jaa, no, muuten hyvä stoori, jatka samaan malliin! Saat 30e

Kävelin kylmissäni. Minulle oli luvattu hoitohevonen, onneksi, sillä kotona minulla oli karsea olo. Äiti oli lähtenyt pois, kun isä ja hän olivat eronneet. Äkkiä näin ihanan hevosen ravaavan jäykin liikkein luokseni. - Mikä kulta sun nimi on? lepertelin ja ori (huomasin että se oli ori!) puhalteli lempeästi korvaani. Äkkiä tieltä päin kuului lisää ääniä ja tyttö juoksi luokseni. - Onneksi sait Höpsön kiinni. Se on vähän tyhmä, hän hymyili. - Karkasiko se? - Jep. - Okei. Hyvä että sain sen kiinni... Olin lähdössä, kunnes tyttö rypisti kulmiaan. - Mikä sun nimi on? - Johanna... - Ai, se uus hoitajatyttö! Runneako sä alat hoitamaan? - Juu... - Okei! Seuraa mua, mennään tervehtimään sitä. Se onkin tallissa. Kaksi koiraa juoksi meitä vastaan. Höpsö hyppäsi pienen loikan toisen yli. Katsoin sitä suu auki. - Laku ja Höpsö on tällässii showmiehiä. Molemmat koirat on muuten uroksia, tyttö kertoi. - ja mä olen muuten Mikse. Mikse. Laku. Höpsö. Mutta missä Runne oli? - Tässä on Runne, Runne, tässä on Johanna, Mikse esitteli ja hymyili. Naps. Tuijotin ruunaa hämmentyneenä, ajatellen sen olevan sattumaa. Entinen hoitohevoseni, Ruby oli ollut Runnen näköinen... - Mitäs sanot, Runne? Sä voit hoitaa Johanna Runnee vapaasti, mä oon tuolla Warran luona, jos sulla on jotakin kysyttävää. Ja tänne on tulossa yks hoitaja, sellanen Jonsku. Se hoitaa tota Bettyä. Ja, tääl on vielä Ninni, hoitaa Jarrua, mut Jarru on nyt klinikalla, Mikse selitti. - Tääl on ainaki porukkaa, sanoin ja kumarruin rapsuttamaan Lakua. - Jep, Mikse sanoi iloisesti. Hän otti punarautiaan ruunan käytävälle, joka steppasi. Sen ruskeissa silmissä oli epäröivä katse ja kullanvärinen koira hyppi sitä vasten. - RONI!!!!! Ei, Mikse komensi. - Maahan! Kullanvärinen Roni meni maahan ja sulki huokaisten silmänsä. Silittelin Runnen turpaa. Tämä oli kuin toinen, itseasiassa oikea koti.

WAU! Ei voi muuta sanoa! Olet panostanut tekstiin ja se on todella hyvää! Jatka samaan malliin, todella hieno tarina! Saat 80e!

Kävin tekemässä iltatallin. Kotona en halunnut olla. Tarhoissa olevat TT ja Betty hellyttivät sydämeni. - Te olette ihania. Te molemmat. Ostaisipa Mikse uusia hevosia, mumisin. TT pärskähti aivan kuin ivaten sanojani. Betty killitti minua ystävällisesti. Kuulin pienen hörähdyksen ja käännyin ympäri. Runne ja Mikse seisoivat siinä vieressäni. - Me oltiin iltalenkillä. Autatko harjaamaan sen? - Sen takia mä täällä olen, virnistin. Onneksi täällä ei ollut muita kuin minä, Mikse hevoset ja koirat. Söpö Kultsu-varsa kurkki emänsä Leimuttaren kanssa isosta karsinastaan. Warra kuopi hermostuneena karsinassaan. - Johanna! Kun saat Runnen valmiiksi, haluatko hakea TT:n? Sen Bettyn hoitaja käy täällä kurkkaamassa! Mikse sanoi ja voihkaisin hiljaa. Roni, suosikkini kahdesta koirasta vekkulimaisen luonteensa takia katsoi minua uteliaana. Runne tökkäsi minua puolestaan turvallaan. - Te kaksi ymmärrätte mua. Mä en halua mitään kakaroita jalkoihin pörräämään. Roni sulki silmänsä, mutta Runne pyöri innostuneena. Suuri Persoona isoilla alkukirjaimilla, jo vain. - Lopeta. Miten sun kanssa kukaan pärjää kun sä olet tollanen? - Vähänkö muuten katoin lehest myytäviä hevosia! Suokkeja olisi kiva ostaa lisää, mutta kolmas arabi... se vasta olisi jotain! Mikse haaveili. Nyökin vaiti. Opal ja Runne olivat arabeja, Opal varsinkin oli todella kaunis, mutta Runne... se oli minulle ainoa oikea hevonen, ei kukaan muu. - Mikä on sun favourite näistä? uskaltauduin kysymään. - En mä tiedä. Nää kaikki on ihania, mutta Warrassa on sitä jotain... - Ai. Juttelimme kauan, kunnes hädin tuskin silmäni pysyivät auki. - Sun pitää mennä nukkumaan. Sano Runnelle hyvää yötä ja laita ovi kiinni, ettei koirat pääse ulos. Roni varsinkin on sellanen, että lähtee ulos helposti. - Oo koo. Nähään myöhemmin, sanoin haukotellen. Kun huomasin TT:n ulkona, purskahdin nauruun. Otin molemmat hevoset sisälle ja sitten, sitten pääsin kotiin.

Oot eka, joka saa kokonaiset 100e! Todella mahtava tarina, aivan upea!

Kävelin aamulla tallille, sillä riita oli kotona pahentunut käsiryysyyn, kun mutsi oli sanonut faijalle pahasti. Lopelta poliisit oli soitettu paikalle ja mä karannut kotoa. Warra toimi Miksen alla fantastisesti. Se viskoi päätään, ja laukkasi koottua laukkaa hienosti. Aloin arvostaa tuota ruunaa päivä päivältä enemmän. - Moi! Mikse huusi. Warra lykkäsi turpansa olalleni ja sivelin sen kaulaa. - Mis Runne on? kysyin. - Öö, mä annoin Jarrun hoitajan mennä sillä maastoon. Mutta voithan sä Warraa hoitaa ja ottaa Runnen, kun se tulee takas. - Aha. Warra pärski. Mikse antoi sen ohjat minulle ja se ravasi vierelläni talliin. Tämä olisi hyvä toinen hoitohevonen, mutta minä halusin omistautua pelkästään Runnelle. Vein Warran pesarille ja pesin sen jalat. Hölmö ruuna nosteli jalkojaan ja oli aiheuttaa minut hermoromahduksen partaalle. Roni ja Laku istuivat siinä katselemassa toimiani, kunnes Mikse otti TT:n käytävälle. Hirmu, pieni shettis alkoi kolistella karsinassaan. Se uusi hevonen pysyi hiljaa. Olin kuullut, että se oli eilen tullut. - Vihku on todella kiltti, entisen omistajansa mukaan. Ottaispa joku sen tunnille sit myöhemmin. - Varmaan ottaakin! Paljon se hyppää? kysyin. - Metri kakskymmentä. Mutta hyvän ja kunnianhimoisen ratsastajan kanssa varmaan paljon enemmän. - Ai... Nyt vihdoin se Jarrun hoitaja tuli. Laitoin Warran boksiin ja otin Runnen ohjat. - Mä olen tän hoitaja, tiuskaisin hiljaa ja tyttö kohautti olkapäitään. - Ai jaa. Mikse, voinko mä ratstaa tolla uudella hevosella? tyttö kysyi ja sappeni alkoi kiehua. Onneksi Mikse sanoi: - Et valitettavasti. Mä itse koklaan sitä tänään vähän myöhemmin. Mut jos sä haluat tulla mun kanssa maastoon sä voit ottaa joko Opalin tai Höpsön, Mikse sanoi ja tyttö irvisti. - Enks mä voi ottaa Bettyä? - Et valitettavasti, koska sen hoitaja käy täällä... Tyttö meni mutisten Opalin karsinaan. Tamma luimisti ja yritti siirtyä kauemmas hänestä. Minä vein tyytyväisenä Runnen karsinaansa ja harjasin sen. Runne venytti turpaansa pitemmälle ja pitemmälle. Sitten vein Runnen tarhaan ja siivosin sen karsinan. Hain uudet purut ja pesin sen vesikupin, ennen kuin lähdin sitten kotiin.

No, nyt ei voi muuta sanoa kuin että erinomaista! 100e.

Kävin syömässä kotona ja menin tallille. Huomasin, että aiottiin järjestää kisat ja osallistuin. Sitten lähdin kotiin.

Oliko tämä edes tarina??? Tee uusiksi ja pitempi!:@

Olin tänään tallilla ruokin, siivosin karsinan ja talutin Bettyä. Kävelytäminen meni tosi hyvin! Vaikka Betty nyt vähän väliä nuuhki minua ja halusi tutustua. Ja ruokiminenkin meni tosi hyvin. Betty söi eikä välitänyt että olin sen vieressä. Ja lopujen lopuksi harjasin sen. Se meni muuten hyvin. Mutta Betty välillä kääntyi ja rupesi haistelemaan minua. Mutta lopujen lopuksi Betty rauhoitui ja seisoi kiltisti odotaen että olin harjannut sen. Sitten lähdin kotiin

Hieno tarina. Haisteluhan ei mitään haittaa ja tykkään siitä, että hoitaja tutustuu hoituunsa!:D Ensi kerralla voit ratsastaa, mutta saat 20e!

Tänään kun olin tallilla ratsastin Bettyllä. Pieni ratsastus lenki meni tosi hyvin. Betty näytti jo hyväksyneensä minut hoitajakseen. Ja antoi nyt minun istua satulassaan. Lenkin jälkeen aloin harjata Bettyä. Kun harjasin Bettyä niin samalla huomasin että Betty nbäytti aika väsyneeltä. Sitten putsasin karsinan. Ja laitoin Bettylle ruokaa ja vettä. Mutta kyllä Betty siten virkosi kun se sai vähän juoda raikasta vettä. Betty söi ja joi. Kunnes sitten tuli taas se aika jolloin minun oli lähdetävä. Vaikka en olisi halunnut lähteä, oli minun kuitenkin lähdetävä. Mutta päätin pitkitää hieman lähtöäni. Ja jäin hieman jutelemaan ja taputelemaan Bettyä. Kunnes minun oli ihan pakko lähteä kotiin. Vaikka tiesin että kotona odotaisi tiukka puhutelu!

Mmm-m... kiva tarina, mutta ratsastuksesta voisi kyllä kertoa enemmän! Noo, saat kyllä... ööö... 45e, mutta oikeasti: siitä ratsastuksesta ja pitkiä tarinoita, ota mallia Johannan tarinoista! Mielikuvitus peliin:D Mutta silti se 45e:D

Kävelin tallille. Näin siellä uskomattoman hienon knabstrup ruunan! Täytyi sanoa, että Mikse oli ylittänyt itsensä... - Hei kulta, sanoin hellästi. Ruuna katsoi minua kiinnostuneena. - Johanna! Ai, sä kiinnostuit Exusta..., Mikse nauroi. - Exusta? - Joops. Mun kisaratsu. Ja ai niin, Cate on vuokralla yhdellä tytöllä jaa... meillä on siitoshevosia plus Superi... Kuuntelin selostusta suu auki. - Mmitäh? - Anteeksi? - Kai sentään Runne tääl viel on? - No tietty. Huokaisin helpotuksesta ja menin Runnen luokse. Ruuna otti minut hörähdyksellä vastaan. Harjasin sen ja laitoin varusteet päälle. Sitten menin ratsastamaan ja tulin takas... (ps. Jonsku- et selvästi tiedä hevosista mitään, joten miks oot ees täällä?????? Tekstis on tosi tylsiä!)

Tästä napsahti kyllä varoitus. Vaikka olisi jotain poikkipuolista sanottavaa, niin toisia ei haukuta!:@

Vaihdoin nimen Miciksi, koska... jaa. No, se nyt on vaan Mic;)

Itsekin alan tänne laittamaan kisakuulumisia tuon Andran kanssa. Nyt tarvittaisiin tänne lisää hoitajia, koska Andralle mä niitä enimmäkseen haenki...

Andran kanssa jyräsin koulua ja hyppäsin Superilla. Jos joku hoitajista haluaa ottaa Andran hoitsuks niin olen kiitollinen.