Sateessa värjötti märkä kukka,
aivan kuin uitettu sukka.

Se keinahteli myrskyn tuulessa,
piristyi linnun laulun kuullessa.

Pilvet vetäytyivät pois,
ihan kuin sadetta ei edes ollut ois.

Aurinko paistoi,
kukka sen energiaa maistoi.

Linnut lentelivät ympäriinsä,
auringosta väriä saivat sulkiinsa.

Yhtäkkiä linnut säikähtivät,
aurinko ja ilmakin värähtivät.

Sitten pilvet taas ilmaantuivat,
sadetta enteilivät.

Vesi ropisi, tuuli humisi, kukka huojui, tuulessa keinui.

Ei sateesta loppua tullutkaan,
pilvet kukan ylle jäivät asumaan.