Näitä sivuja ei enää tilanpuutteen takia päivitetä, uudet sivut löytyvät

9.11.2008 Synttärisankari NUNO 1 v.

Vauvasta on tullut iso rötkäle… 1 v. –synttäreitä juhlistettiin parhaalla mahdollisella tavalla eli kavereiden, etenkin Lucan kanssa painimalla ja kakkua syömällä.

Nunon wannabe-kaksonen Luca täytti myös samana päivänä vuoden, joten yhteissynttärit olivat paikallaan. Pojat ovat tunteneet ja painineet sekä treenailleet yhdessä yhdeksänviikkoisesta asti ja Lucaa voisi kuvata Nunon parhaaksi kaveriksi.

Nuno ja kotiporukat haluavat toivottaa hyvää syntymäpäivää myös Nunon ja Lucan sisaruksille! Lisäksi Kaijalle isot kiitokset tästä ihanasta karvapallosta, joka sulostuttaa elämäämme jokaisella sukkavarkaudella, agilitykohelluksella, leikkiin kutsulla, korvannuuskauksella, pitkällä nuolaisulla ja kainaloon käpertymisellä. Minulle täydellisempää koiraa en olisi voinut saada! J

Vieraita synttäreille kutsuttiin muutama. Riikka tietenkin ja sitten kavereita eli Luca, Kola ja Robin ihmisseuralaisineen. Kiitos vielä lahjoista ja leikkiseurasta! Taisivat muut jo ajatella hulluksi, kun kutsuin 4 urosta samaan sisätilaan, mutta hyvinhän meillä meni. J Nunon ja Lucan synttäreitä juhlistettiin siis myös kakulla. Omat kakut piti tehdä koirille ja ihmisille. Muffinssin synttäreillä tarjoiltiin tietenkin myös muffinsseja tassukuvioilla sekä karjalanpiirakoita, luukeksejä ja korvapuusteja. Koirien kakussa oli mm. extrapalvikinkkua ja naudanliha-vihannes –lastenruokaa. Kaksijalkaisten kakkuna oli shakkiruutukakku Leijonakuningas-aiheisella päällyksellä.

Sankari lahjan kimpussa

Täytyy vielä synttäritunnelmissa kertoa, että Nuno sai viime viikonlopulla ihan ensimmäisen oman postin. Kuoressa luki hienosti Nunon virallinen nimi ja kutsumanimi, eikä mitään mainintaa ihmisjatkeista narun päässä. Kuoresta paljastui Divan ja Tyynen tassunjäljillä koristeltu kortti ja ihana valokuva äidistä ja ”pikkusiskosta”. Arvatkaas kuka aikoo myös käydä ostamassa sormivärejä ja kenen tassuja varten…?

Sitten voidaankin siirtyä muihin kuulumisiin. Meidän bongaillessa perroja alkuperäismaastossa Nuno harrasti kotimaan matkailua Keski-Suomessa. Hyvin näytti menneen ja tulihan sitä Nunon kanssa juteltua Skypen välitykselläkin. Lomailun loputtua Nunolla oli lievähkö teiniperrokausi ja kaikkea piti kokeilla eikä millään Nenunen olisi halunnut olla yksin. Nyt ollaan taas palattu omiin uomiin ja treenien ylikierrokset ovat taas hallinnassa. Eilen juuri mietin Nunoa kuvaavia adjektiiveja ja mieleen tulivat treeninarkomaani ja agilityaddikti. J Jei, on se ihana.

Espanjassa näkyi tällä reissulla vähemmän perroja kuin viime vuonna. Uuden kampaustyylin kyllä bongasin, eli lyhyt karva kropassa ja päässä pitkät karvat. Tuota pitää ehkä koittaa Nunolla seuraavan kerran. Niin ja nähtiinhän me hyvin nunomainen skootteriperro, joka siis matkusti kaupunkivilinässä skootterin jalkatilassa ja pää vaan pilkisti esiin, kun pitihän toisen toki tarkistaa, että suunta oli oikea…

Lahdessa käytiin Nunon kanssa myös pyörähtämässä kehässä. Kyseessä oli ryhmänäyttely ja samaan aikaan oli myös pentunäyttely kaikille roduille. Perroja oli yhteensä 28. Nuno sai arvosteluksi EH:n ja oli luokkansa toinen. Tuomarin mielestä Nunolla oli liian lyhyt turkki ja hän olisi halunnut antaa Nunolle lisäksi kunniapalkinnon. Sinänsä olen tuohon tyytyväinen, harmi vaan, että ERI jäi niin pienestä kiinni, koska kyllä Nunolla on se vähimmäisvaatimus 3 cm hyvinkin. Kilpailuluokan jälkeen tuomari jäi pitkäksi aikaa selittämään tätä turkkiasiaa, lyhyen turkin takia kuulemma nuo liikkeet ja runko näyttävät vaativan voimistumista. Tuomari kuitenkin tykkäsi Nunosta paljon ja piti sitä erinomaisena ja olisi vain halunnut nähdä sen pidemmässä turkissa. No joka tapauksessa arvostelu oli: "Hyväntyyppinen ja kokoinen nuori uros. Erinomainen pään muoto ja ilme. Hyvä kaula ja ylälinja. Runko saa vielä voimistua. Sopusuhtainen luusto ja kulmaukset. Karva melko hyvä, esitetään melko lyhyenä. Hyvä häntä, liikkuu normaalisti, mutta kaipaa vielä voimaa liikkeisiin. Hyvä luonne. Vaatii vielä hieman kehittymisaikaa." Tästä on hyvä jatkaa. Tosin Jypin näyttelyyn tuo turkki ei ehdi kyllä paljoa kasvaa…

Agilityssa El Nunolito alkaa selvästi päästä aina vain enemmän jyvälle lajin ihanuudesta. Me mennään sellaisia n. 10 esteen ratapätkiä, joissa on kunnon koukkujakin ollut. Selvästi huomaa kuinka Nuno on alkanut kuuntelemaan ja etenkin lukemaan ohjausta. No minähän tietenkin olen ihan ruosteessa ja mietin edelleen asiat Jakin ohjauksen kautta. Ja sehän siis ei toimi Nunolla. Mutta pari kertaa on mainiosti kloksahtanut meidän yhteistyö hyvin paikoilleen. Eli toivoa on tälläkin ohjaalla vielä. J Talvikaudeksi ollaan siirrytty maneesiin ja mietin alkuun viekö hepan*piip* voiton esteistä, mutta ähäkutti tilanne on esteiden hyväksi 6-0.

Nunolle on tullut myös hankittua vermeitä. PK-koulutustunnusvaljaat hankittiin viestipuuhia varten. Niitä piti pienentää aika rankasti, kun ei tuo ihan rottweilermitoissa ole. Nyt ne on testattu metsässä ja hyvin sujuu. Nuno nähtävästi tykkää tuosta metsäjuoksusta niin paljon, että autopäällä (Jani) käydään vaan kääntymässä eikä edes aina ehditä ”karkkia” ottaa. Tuota hengailua juoksutaipaleiden välissä pitää siis jatkossa harjoitella. Nuno myös oli käynyt shoppailemassa lomansa aikana itselleen Hurtan sadeasun. Lisäksi tulin tässä hankkineeksi sen alle laitettavaksi t-paidan, jonka selässä on Nunolle oivasti sopiva teksti:

I didn’t do it

No one saw me

You can’t prove it

11.9.2008 Nunolo Blahnik syystunnelmissa…

Alkaa olla kylmät olot aamuisin ulkoillessa. Nuno muistaa hanskat ja lapaset lenkkien viihdenumerona ja on ollut noiden ihanien vermeiden esille kaivamisesta innoissaan. Kylmät ilmat eivät ole kuitenkaan estäneet kunnon vesipetoa pysymään poissa merestä tai järvistä. Nuno kävi viimeksi 7.9. Westendissä meressä uimassa. Vähän näyttää olevan pikkuherralla viileä olo uinnin jälkeen, kun turkkikin on lyhyessä kuosissa, mutta juoksemallahan sitä lämpenee…

Ohjatut agilitykoulutukset alkoivat taas ja ainakaan me ei olla meidän ryhmää jäljessä, vaikka kevätkausi meiltä menikin ihan ohi. Ollaan sentään jotain opittu kesän aikana kahdestaan. J Hyppyjä me mennään edelleen minien kanssa, mutta matalalta sitä korkeallekin voi ponnistaa. Parempi vaan pysyä edelleen sopuisissa pomppulajeissa. Nuno suorittaa jo estesarjoja aika kivasti ja aletaan vähitellen hioa ohjausta, kun esteiden suorittaminen on sinänsä hallinnassa. Jotain Nunolon innosta lajia kohtaan kertoo varmaan se, että jos itse ei pääse radalle on se itkun (piippauksen) paikka.

Eiliset harkat yllättivät taas, nyt ei enää ollutkaan helppoa vaan kouluttaja laittoi meidän suoritettavaksi 9 esteisen kieppumisen, joka sisälsi hyppyjä, avoputken (itse asiassa kaksikin, mutta toinen oli vaan A:n alla mutkalla ja sinne ei saanut mennä) ja A-esteen. Keinua harjoiteltiin myös ja Nunolla alkaa myös oikeanpuoleinen pujottelu sujua mallikkaasti ja vauhdilla. Kesä mentiin oikeastaan vasenta puolta vain, koska ajattelin ensin varmistaa Nunskulle tuon osaamisen. Pikku aivoissa on kliksahtanut jotain sitten viime viikon keskiviikon ja ihme ohjauksista sekä kulmista huolimatta El Nunolito hakee pujottelun alun oikeasta välistä. Viime viikolla se aloitus oli vielä vähän hakusessa oikean puoleisella ohjauksella. Niin ja menin minäkin sitten esittämään eilen näitä kuolemattomia ohjaajan lausahduksia heti treenien aluksi: ”pahan pistit, kun ei toi oo niin vartalolla ohjautuva vielä”. Juujuu, no milläs se Nunolito muka ohjautuu ellei vartalolla…? J

Näyttelysaralla kiikariin ollaan otettu myös Lahden ryhmis marraskuun alussa. Nunon turkki näyttää olevan aika hyvällä mallilla kasvatusmielessä. Kivaa kiharaa näyttää pukkaavan. Väri on pysynyt ruskeana, mutta selkään ja lonkkiin on tullut aika paljon valkoisia karvoja. Saas nähdä onko kyseessä alkava blondautuminen vai ovatko ne tosiaan niitä tukikarvoja, joiden ympärille narut muodostuvat. Noita tukikarvoja on pari vesikoiraihmistä meille veikannut, joten mielellään kyllä otettaisiin se vaihtoehto.

Tokoa pitäisi meidän teinin kanssa myös palautella mieleen. Minulta vaan on kateissa ne tokolieskat, osaisiko joku vinkata mistä niitä saa ostaa? Lainaan nyt tähän vielä osittain viestiäni, jonka postasin vesikoirien keskustelupalstalle: ”Jotenkin Nunon kanssa en ollenkaan ole tuosta tokosta niin innostunut edes saman vertaa kuin edellisen kanssa. No siis agikoiraahan Nunosta hain, mutta entäs jos ilmeneekin, ettei siitä esim. lonkkien takia ole lajiin pidemmällä tähtäimellä? Silloin kannattaisi tehdä tuon tottiksen suhteen pohjatyö jo nyt mahd. pitkälle. Mutta ei, tärkeämmäksi olen katsonut opettaa koiran kulkemaan yhtä hyvin oikealla puolella kuin vasemmallakin ihan vain agin takia jne. No siis hyvähän juttu tuo on. Mutta mistä noita tokolieskoja saa ostaa???

Nunohan varmasti hallitsisi homman tai ainakin oppisi, eli luotto koiraan kyllä on kova. Jotenkin tuntuu hankalalta alkaa opettamaan niitä alokasluokan liikkeitä varsinaisesti. Osaahan se toki olla paikallaan jonkin aikaa, päästää luokseen, pysähtyy lenkillä seiso-käskystä, istuu, menee maahan, seuraakin jokin verran. Mutta miksi tuon muuttaminen tokoiluun on niin vaikeaa, siis minussa vika. Voisiko koira alkaa palkkaamaan minua vaikka munkeilla tai leffoilla tai ihan millä vaan se huomaan minun innostuvan asiasta? Uuh, edes se sivulle tulemisen opettaminen on muka hankalaa.” Ja onhan meillä Kaijassa ja Divassa upea esikuva hienoista tottistuloksista. Hmm, täytyy ryhdistäytyä.

Niin ja se teiniys. Nähtävästi meille on muuttanut teini-ikäinen murkku. Välillä koetellaan hieman rajoja, välillä ollaan taas niin pehmoa ja lällyä vauvaa vielä. Ihana tuo on joka tapauksessa ja kasvuahan se vain on. Mitään suurempia yhteenottoja tai tahtojen taisteluita ei ole vielä ollut, mutta en usko, että tämä ihan näin helpolla menee ohi. Ilkikurisuus voisi olla tämän hetkinen kuvaus Nunoliton teinikohtauksista. Niin ja Nuno on alkanut yhä enenevissä määrin huokailemaan. Jos joku asia ei suju Nunoliton mielen mukaan tai muuten vaan on tylsää tai joutuu odottamaan, niin kuuluu äänekäs huokaus tai tuhahdus. Yleensä tuohon sitten vaan todetaan mun toimesta ”hymph vaan ittelles!”

Nunolo Blahnik söi yhden minun kengän. Tai oikeastaan nakersi vain kantapään kohdalta reunan rikki. No nyt on hyvä syy ostaa uuden kävelykengät, tai ehkä kahdetkin… J Nunolo taas sai oman kenkäpehmolelun ja tossu näyttää kelpaavan leikkikaluksi hyvin. Lähiaikoina on tullut taas täydennettyä leluvarastoa ainakin Kille Kilpisellä (kilpikonnapehmolelu), naksuttavalla Masse Majavalla (ääntä pitävä majavapehmo, jossa kova sisus), kenkäpehmolelulla, narusta/köydestä punotulla ”rotalla”, jonka pitäisi putsata hampaitakin ja karvaisella vinkulelulla. Roskiin on taas lentänyt mm. Jakin vanha motivaatiopallo, joka motivoi Nunoa niin paljon sisällä olevine herkkuineen, että siitä alkoi irtoamaan palasia…

Pari viikkoa ja me lähdetään kesäloman viettoon. Nuno menee Jyväskylään riekkumaan ja me taas Espanjan auringon alle katselemaan, jos näkyisi alkuperäisasukkaita eli perroja. J

Ylläolevien kuvien Copyrights: Panze (kiitos ja kumarrus :) )

18.7.2008

Rotunsa paras pentu ja agilityrotta

Nyt on Nunsku avannut näyttelyuransa virallisesti. Tuloksena oli ROP-Pentu, kunniapalkinto, kaksi ruusuketta ja pokaali. J Arvostelukin oli hieno ” "Erittäin hyvän tyyppinen, sopusuhtainen hyvä pää, kaula, ylälinja sekä luusto ja kulmaukset. Oikean laatuinen turkki, liikkuu ja esiintyy eritt. hyvin. Miellyttävä luonne."

Nuno käyttäytyi kehässä hyvin, mitä nyt seistä ei oikein olisi jaksanut paikallaan… mutta ei se ainakaan vaikuttanut arvosteluun ja itse sitä tietenkin tavoittelee täydellisyyttä (= Nuno meni hienosti). Mennään siis näiden kokemusten perusteella uudestaankin kehään. Seuraavat skabat sitten junnuissa ja tässä välissä otetaan kesäkampaus. Suunnitelmissa tällä hetkellä siintää Jyväskylän kv. näyttely marraskuussa ja joulukuun huipennus eli voittaja –08 messarissa. Toivottavasti Riikka tekee noihinkin näyttelyihin sopimukset Nunon kanssa hyvistä suorituksista!

Agilitya ollaan Nunon kanssa nyt treenailtu noin kuukausi. Nuno yllätti oikeastaan kaikki, jopa minutkin, menemällä ensimmäisellä estekerralla kaikki esteet lukuun ottamatta keinua, jota ei vielä treenata ollenkaan, läpi oikein ja ilman mitään apukeinoja. J Arvatkaas kuka oli onnensa kukkuloilla pienen agilityrotan esityksistä?! Tiesin kyllä, että Nunossa on potentiaalia lajiin, mutta sitä onkin aivan valtavasti. Kouluttajammekin oli aivan ällistynyt ja toisaalta myös hyvin ylpeä meistä - saatiinkin sitten kovat odotukset niskaamme. Treeniryhmämme nimi on muuten Rotat, mikä sopii erittäin hyvin mm. kaljulle perrolle. Ai niin ja pikkuisella on vain kaksi vaihdetta agissa – paikallaan olo narun päässä ja turbokiito. Ainakaan vauhtia ei tule puuttumaan.

Nuno on kooltaan nähtävästi sitten maxi. Ensimmäisellä treenikerralla aloitettiin mittauksella ja tuloksena oli 44 cm, tuohonkin on tainnut tulla vielä myöhemmin sentti-pari lisää. Nyt harjoitellaan vielä tosi matalilla esteillä, jos edes mitään hypitään. Suunnitelmissa agilityn saralla on ensimmäinen kisastartti 10.5.2009 Jyväskylässä, jos siellä järjestetään ensikin vuonna perinteiset äitienpäiväkisat. Nunolla on ikää silloin juuri tarvittavat puolitoista vuotta ja yksi päivä päälle ja eiköhän tuo silloin kaikki esteet jo osaa mennä.

Tallinnassa käytiin Janin kanssa ja Nuno oli ensimmäistä kertaa hoidossa. Nunolle hoito oli kuitenkiin luxusta, hoitajat eli vanhempani, tulivat Nunon seuraksi Espooseen. Matkalla oltiin kolme päivää ja kaksi yötä. Hyvin oli kuulemani mukaan mennyt ja paikat näyttivät ehjiltä palatessamme. ;) Kovin isoja bileitä siellä ei siis oltu pidetty.

Tallinnasta löytyi myös kivasti koira-aiheisia tuliaisia. Nunolle tuli hankittua 6 vuodeksi matolääkettä (juu, luit oikein), paketti frontlinea punkkien varalle ja kaksi kaulapantaa. Tallinnassa ovat nuo apteekkituotteet huomattavasti halvempia, joten niitä kannatti sieltä tuoda. Samoin nuo pannat olivat halpoja. Toinen panta on samanlainen timanttipanta kuin Nunon ensimmäinen panta, mutta se vain on mustaa nahkaa (entinen kultainen) ja toinen ostamani nahkapanta oli heijastin pinnoitettu ulkopuolelta, sisäosiltaan nahkaa. Kummallakin pannalla oli vielä 5 vuoden takuut ja hintaa oli n. 10-15 euroa. Vertailun vuoksi Nunon kultainen timanttipanta maksoi 20 euroa ja oli pienempää kokoa.

Vesikoiramme on myös ottanut ohjelmistoonsa ahkeran uimisen sukellusten kera. Aivan älyttömän kivaa toimintaa tuo uiminen Nunon mielestä. Westendistä löytyy koirien uimaranta ja merivesi näyttää sopivan Nunolle. Samoin järvet ja lammet kelpaa.

Uintipaikalle on kiire ja veteen vain mahdollisimman pian. Parasta on, kun Nunolle heittää jotain noudettavaa veteen, sitä saisikin sitten viskoa niin kauan kun käsi periksi antaa ja senkin jälkeen vielä ainakin kerran. Jos mitään noudettavaa ei löydy, Nuno keksii sellaisen itse. Kerran ainakin se on sukeltanut minulle jonkun vanhan kepin pätkän pohjasta. On se vesikoira. J

Divalle ja Kaijalle vielä tätäkin kautta onnitteluja valioitumisesta ja hienoista koetuloksista!

-----------------------------------------------------------------------------------------

Otsikon mukaisesti meillä on tarjolla vaikka millaista toimintaa. Huusholli pysyy ainakin ”koiramaisen hyvässä” kunnossa. OY TALOUSAPU AB:n toiminta käsittää niin sukkien kuin muidenkin pyykkien poiston pyykkikoneesta tai –korista, tietenkin likaisina. Sama yritys myös yrittää myös roikkua mopin päässä ja haluaisi itse ohjata lattian pesemistä. Lisäksi onnistuu myös astioiden pesu, ei haittaa vaikka ne olisivatkin jo laitettu koneeseen, niitä voi esipestä ainakin muutamalla nuolaisulla luukun avautuessa. Myös muissa kotitalouden hoitamiseen liittyvissä tehtävissä Talousavusta saa osallistujan.

OY SISUSTUS- JA PUUTARHASUUNNITTELU AB:n toimialaa ovat mm. kukkien istutusruukkujen piilottelu, puutarhahanskojen varastelu, kastelukannusta, sumutinpullosta ja suihkulähteestä sekä lintujen juoma-altaasta (eipä muuten ole enää lintuja näkynyt) juominen, mullan pöllyttäminen ja multapaakkujen maistelu. Lisäksi jokainen istutuskuoppa tutkitaan mahdollisimman tarkasti pohjamultia myöten, jos vaan puutarhasuunnittelun ammattilaisemme ehtii työntää päänsä kuoppaan ennen istutettavaa taimea. Puutarhapuolella ihaillaan myös kaikki kevään ja kesän tuomat lehdet, ruohot, kukat ja heinät yksitellen erittäin tarkasti läpi.

Sisustuspuolen tämän vuoden trendeistä voisi kertoa seuraavaa: tapetit ovat täysin passé. Samoin liian uudet huonekalut, jotka voi muotoilla oman maun mukaan vanhahtaviksi. Vanhemmille lukijoille suositellaan rautatekareita tähän hommaan, jos itse tuumasta ryhtyy toimeen. Erikoistilauksesta Sisustus- ja puutarhasuunnittelusta saa kuitenkin esim. lohikäärmekäsittelyn uusille kiinalaistyyppisille kalusteille. Työhön sisältyy joko esimerkiksi hammastusta tai kynsintää, valitettavasti tulitöitä ei ole vielä saatavilla liekkien puutteen vuoksi.

OY KAIVURI AB hoitaa kaikki pienemmät tai mahdollisesti vähän suuremmatkin kaivuuprojektit helposti ja sujuvasti odotellessa. Kaivurin toimintaa provosoivat yli 10 sekuntia jatkuvat odottelut, tylsistyminen ja leikkikavereiden puute. Kaivurin tilaaminen tuleekin ajoittaa mahdollisimman tylsiin hetkiin ja johan alkaa pöllyämään. Kaivurin toimintaan kuuluu myös kadunlakaisut. Ulkoillessa lakaisuvälineenä toimii mikä tahansa hyvinkin iso ja oksainen keppi, jota raahatessa kadut varmasti puhdistuvat. Lakaisutyylissä siis kepin toinen pää laahaa maata puhdistaen tietä.

Tai kaipaatko hellyyttä ja seuraa? OY SEURAMIES AB:n salskea uros on todellinen helmi. Pusuja, kiehnäystä, kainaloitumista tai korvan nuuskutusta… Kainalokoira on oivallinen lohduttaja elämän pieniä kolhuja varten. Lisäksi Seuramies on mahdollisimman paljon matkassa mukaan - missä olet itse, niin siellä on Seuriskin!

Noista humoristisista tunnelmista oikeaan asiaan. Nuno on saanut hankittua ensimmäiset palkintonsa. Näyttämönä oli match show, jossa Nenunen oli punaisten pentujen kolmas sangen suuresta pentumäärästä. Palkintona kotiin kiikutimme ruusukkeen, vinkulelun ja lahjakortin erääseen koirakouluun. J Nyt vaan onkin valinnanvaikeutena mille kurssille ilmoittautuisimme…

Näyttelysaralla ollaan vesikoiraporukalla harjoiteltu esiintymistä ja kyllä tuo pennuksi jo ihan hyvin kulkee ja seisoo. Nätisti Nuno antaa myös muiden tutkia itseään, tosin tuomarin on ehkä hyvä varautua suukkoihin. Ensimmäinen ilmoittautuminen oikeaan näyttelyynkin on jo lähtenyt. Tarkoituksena olisi korkata kehät heinäkuussa Karjaalla. Näyttelykuulumisia lueskeltuani huomasin ilokseni, että Nunon isä ”Oliver” on saanut myös valion arvon. Onnea heille! Samoin Nunon enolle ”Dannylle”, joka myöskin on valioitunut tänä keväänä.

Kävimme Nunon kanssa myös testaamassa pk-lajeista viestiä. Tuo sopiikin lajina Nunolle oikein hyvin, Nunsku sekä juoksee että tekee töitä mielellään. J Ja positiiviset kommentit koiran kyvyistä muilta olivat tosi kivoja. Ainakin kotiharjoitteluun tuosta tulee meille sopiva laji, jatkossa rämmitäänkin sitten kaikki metsät läpi. Niin ja ei tuo Janikaan voi nyt välttyä osallistumasta harrastustoimintaan…

Ah ja pitää kertoa myös, että meidän miesporukka on päättänyt pistää vielä yhden bisneksen pystyyn. Janin kaverin, Sannan bongattua netistä espanjanvesikoiran karvoista tehtyä lankaa hintaan 39 €/120 g kerä alkoi Nuno näyttäytyä ”kultamunahanhena”. Nunosta taitaa sitten tulla rukkaset, tai ehkä lapaset. J

-----------------------------------------------------------------------

5.5.2008: Nuno täyttää viikolla puoli vuotta! Onpa aika mennyt tosi nopeasti. Onnitteluja ja terveisiä sisaruksille myös! J Onnitteluja myös Divalle, kun lapsoset on jo näin isoja ja äitienpäiväkin on tulossa. Samoin vielä onnittelut hienoista näyttelysuorituksista. Nuno alkaa olla aika iso poju ja samanlainen seuramies-häärä kuin ennenkin.

Kuten tuosta sivuilla olevasta laulumukaelmasta voi päätellä, on Nunonen vähän testaillut vesikoirailua. Eli ensin käytiin koirakylpylässä Hyvinkäällä ja siellä Nuno sai elämänsä ensimmäisen uintikokemuksen pelastusliivit päällä ja uittajan kanssa. Tuolla laitetaan liivit jokaiselle uitettavalle koiralle, jotta uittajan on helpompi ohjata koiraa eikä tarvitse karvoissa tai tassuissa roikkua. Uittajalla on myös kiva märkäpuku päällä. Nuno ui altaan päästä päähän neljä kertaa. Ja hienosti vesikoiramme polskutteli menemään. Kuivauspaikalla Nuno sitten saikin pienimuotoisen hepulin, jos koira osaisi puhua, niin kylpylässä olisi varmaan kaikuneet sanat: ”hei mä uin, näittekste mä uin?!”

Siuntiossa Nuno sitten on tehnyt tuttavuutta vappuna järven/lammen kanssa keppien noutamismielessä. Ai, että kun mieleen jäi kummittelemaan se keppi, joka lensi liian kauaksi ulapalle. Sitä oli pakko mennä kuikuilemaan rantaveteen monta kertaa, vaikka sen hausta vapautuksen Nuno sai. Ensimmäisillä kepin noudoilla piti toki koittaa josko vettä etutassulla kauhomalla keppi ”uisi” Nunon luokse.

Pentukurssilla oltiin myös Nunon kanssa. Sellaista perustottelevaisuutta oli tuo kurssi. Harjoiteltiin kontakteja, istumista, maahanmenoa, luoksetuloa, seuraamista, hyppyjäkin jne. Kurssi kyllä oli vähän liian täyteen buukattu (1. kerralla n. 20 pentua ohjaajineen) ja aluksi kouluttajat vaikuttivat huonoilta, mutta onneksi meno parani kurssin kuluessa. Nyt on seuraava tokokurssi vielä hakusassa. Agilityn saralla Nenunen sujahtelee pussin läpi kuin vanha tekijä. Muita esteitä ei olla vielä harjoiteltu, mutta josko keinu korkattaisiin tulevana viikonloppuna ja mahdollisesti vähän pujotteluakin. Näyttelyjuttujakin ollaan nyt muutamia kertoja käyty treenaamassa, kesällä päästään sitten oikeaan kehään esiintymään.

Ai niin, ja kävipä Nuno karvarillakin. 3 millin terällä vedettiin pääsiäisen aikaan ensimmäiset pentukarvat alas. Nätisti Nuno antoi trimmerin laulaa ja saatiin opetustakin miten homma oikein tapahtuu. Saas nähdä miten ensi kerralla, kun itse karvat saa kyniä. Ollaan varmaan mitä ihmeellisimmissä venytyksissä ja karvapöllyjen keskellä. Pitääköhän Nunollekin kokeilla Jakilla tutuksi tullutta irokeesiä? Tulipa muuten loistavalla saksantaidoilla tilattua Saksasta kolme trimmauskonetta. Onneksi kaksi muuta sai hyvän kodin…

Katso myös uudet kuvat galleriassa !

13.3.2008: Nuno on nyt 4 kuukautta ja muutamia päiviä siihen päälle. Pieni mies on kovaa vauhtia kasvanut ja opettelee isojen koirien tavoille. Nähtävästi meillä on perheessä toinenkin vasuri, koska vasen (aina) takatassu nousee nykyään aika ahkerasti. J Tosin ei sillä vielä kurkoitella kohti taivaan tähtiä kovien jätkien tapaan, vaan se vedetään vain sirosti ylöspäin. Lisäksi jostain kyliltä Nuno on kuullut huhua, että penskat saa tehdä mitä vain. Eilen meillä oli koiruus keittiönpöydällä!!! (noooo, on sillä pomppuvaraa ainakin…)

Mutta noiden hömpötyksien lisäksi myös jotain ollaan opittukin ja ei vielä olla ojaan kaaduttu. Aikaisemmin oppimiensa istumisen, noutamisen, maahanmenon ja odottaamisen lisäksi Nuno osaa ”heittää yläviitoset ja kympit”, käyttää flyball-laatikkoa, seuraaminen pienissä pätkissä sujuu ja seisomista käskystä ollaan myös harjoiteltu. Kunhan maa kuivuu kaivan varastosta agilityn umpitunnelin ja hups vaan, sinne putkeenhan Nuno saa pian sujahdella… Ja autokatoksen taakse nurmikkoon taitaa naapureilta salaa ilmestyä neljä metallista putkenpätkää, joihin saa harjanvarsista katkotut pujottelukepit tarvittaessa pystyyn. ;) Eilen oltiin ensimmäistä kertaa ns. tottistreeneissä. Ja täytyy myöntää, että olen ylpeä pikkuisesta karvakorvastani eilisen esityksistä.

Koirakavereita Nunolla on kivasti. Nenunen on tullut tähän asti kaikkien lähemmin tapaamiensa koirien kanssa hyvin toimeen ja pentutreffailujen ansiosta osaa puhua koiraa. Kaikki koirat ovat potentiaalisia leikkikamuja, joiden kanssa olisi ihana riekkua ja remuta. Samoin ihmisiä kohtaan Nuno on hyvin avoin ja kaikkien kaveri eli karavaanari.

Täytyy muuten vielä mainita Nunon rodun vaihtumisesta: se on nykyään suomalainen saunakoira. J Saunassa voi käydä ylälauteilla lämmittelemässä, vaikka sauna ei olisikaan päällä. Ja jos se on päällä, niin mikäs sen mukavampaa, vesitarjoiluakin kun on saatavilla kiulusta tai löylykauhasta. Pois Nunoa ei saunasta meinaa saada. Toiminta tuohon liittyen menee niin, että koira kaapataan ylälauteen perimmäisestä nurkasta kainaloon, kannetaan kylppäristä kokonaan pois ”ylähalliin” juomaan tuoretta vettä ja sillä aikaa itse juostaan saunaan tukkimaan oven alapuolella oleva aukko penkillä, jottei pieni karvamurri vilahda salamannopeasti takaisin ylälauteelle. Aamulla, kun mä teen aamutoimet, Nuno saunoo ylälauteella kylmässä saunassa ja kääntyy selälleen maharapsujen toivossa, jos sitä sinne saunaan menee katsomaan. On se eloa. Ja varsinainen vesikoira suvaitsee suihkut kotona suihkukaapissa, mutta kaikki lätäköt pihalla kierretään tai vähintään hypätään yli ettei vaan tassut kastu. Niin ja virallinen nimikin on vaihtunut, tai siis saanut eteensä kennelnimen. Kaijalle onnittelut vielä kerran kennelnimestä. Suukkosuu on oivallinen valinta pusukoneille!