YLPEYS Vallanhimo on ihmisen yksi keskeisimmistä himoista. Haluaisimme olla jotain ja saada valtaa. Vallan ja kunnian tavoitteleminen on yksi syy myös rahanhimoon, ajatellaan, että rahalla saa valtaa, kunniaa ja ystäviäkin. Monien rahakkaitten ympärillä pyöritään, jos tiedetään sillä olevan rahaa. Jopa seurakunnissakin tulee kiusaus ajatella, kun minulla on hieno temppeli ja peilisali tai sitä ja tätä omaisuutta, se kielii sitä, että olen myös menestyvä ja minulla on valtaa, olen siunattu, siunatumpi kuin nuo muut. Voipi joku jopa ajatella, että olen varmemmin pelastettu, kun Jumalakin on huomioinut minut näin runsaalla kädellä. Se saa ihmisen keskittymään liikaa ja pyörimään oman peilisalinsa tai omaisuutensa ympärillä ja suosittelemaan sitä ja sen hyväksi toimimista Jumalan sijasta. Raha pelastumisen mittatikkuna. Ihmisestä voi tulla näkyväisen tavaran perusteella muita ylenkatsova ja hän ajattelee: Minä olen suuri, kauniskin ja viisas. Minusta tulee vielä suurena jotain vieläkin suurempaa joskus ja satsaan näihin, että minut ainakin muistettaisiin ja kunnioitettaisiin "historiallisena suurena". Usein vallan-, rahan- ja tavaranhimo naamioituu vielä petollisesti nöyryyden kaapuun. Saan enemmän, jos näytän ja näyttelen ulospäin nöyrää ja köyhää, mutta laskelmoiden ja kavalasti sydämessään silti tavoitellaan kynsin hampain suuruutta ja valtaa, kunhan se ei vain niin päälle päin näy. Suurimpia vihollisia ovat ne, jotka yrittävät estää talouteni kasvua. Siis päältä teeskentelevä nöyrä, mutta sydämeltä toisilta riistävä ylpeä. Tällainen halu ja ajatus tulee ylpeästä sydämestä, vaikka kuvaus menisi vain osaksi tähän suuntaan. Oletko kuullut tai nähnyt tällaisia ajatuksia, tai jopa itse katsellut tällaisia kuvia?
Sielunvihollinen perkele, ylpeydessään ja vallanhalussaan nousi Jumalaa vastaan ja halusi korottaa itsensä Jumalan vertaiseksi ja yläpuolelle. Kiusatessaan Jeesusta erämaassa, perkele sanoi Jeesukselle: Tämän kaiken valtapiirin minä annan Sinulle, sillä minun haltuuni se on annettu, jos kumarrat minua (Luuk.4:5-8). Perkele on aikamoinen kauppamies, kun tarjosi koko maailman loistoa ja maallista valtaansa Jeesukselle hyvältä näyttävällä ja isolla, maallisella "lahjalla" vain kumartamalla häntä, saadakseen vallan itselleen. Sillä sitä, jota kumarrettaisiin, olisi kuningas. Olisi tarvinnut vain pikku kumarrus. Äkkinäöltä se maalliselle mielelle olisi iso houkutus, Jeesuksella ei ollut sellainen mieli. Siinä siis olisi käynyt niin, että hän olisi sillä kiusauksella voittanut Jeesuksen ja saanut siirrettyä Hänetkin valtansa alle. Jeesuksen työ täällä maan päällä olisi mennyt myttyyn. Mutta Jeesus voitti perkeleen ja sanoi: Ainoastaan Heraa Jumalaa meidän pitää kumartaa ja Häntä ainoaa palvella. Jeesus sai Isältä Jumalalta, ja se lahja oli Isältä, ylösnousemuksensa jälkeen, n. 3 vuoden päästä muutenkin, kaiken vallan sekä taivaassa ja maan päällä. Saatana tarjosi vain maanpäällistä valtaa ja yritti riistää ennen aikojaan Isältä Pojan palvelemaan itseään ja tämä riisto jatkuu edelleen nyt ihmisten keskellä. Saatana yrittää riistää Jeesukselta ihmisen ja saattaa hänet maallisen kunnian ja tavaranhimon lumoon ja siinä muodossa kumartamaan itseään, Jumalan palvelemisen sijasta. Saatanalla on kuitenkin vain rajattua aikaaja valtaa. Saatana on varas, joskin myös ihminenkin valitsee varkaan vapaaehtoisesti, lähtiessään sen kelkkaan, ja se varastaa Jumalan kuvaksi luotua omaisuutta, ihmistä. Jeesus ei langennut, eikä Jeesuksessa olevat valvovat uskovat lankea. Vallanhimoinen, uskonnollinen (ei uskova) ja maailmanmielinen ihminen nousee ylpeästi Jumalan käskyjä ja säädöksiä vastaan ja näin lankeaa pois Jumalan hyvyydestä ja joutuu, kuten alussakin kuvataan, tavalla ja toisella saatanan koukkuun, orjaksi ja valtapiiriin...Jeesuksen hylkäämisen ja ylpeytensä tähden !
Saatanan pahuuden valtapiiriin liittyneet ihmiset luovat sitten omat mielensä mukaiset käskyt ja säädökset. Merkillisintä ja ehkä pahinta eksyttävää eksytystä on se, että perkele sekaa Jumalan totuutta, siis Jumalan Sanaa, oman sanansa ja valheensa sekaan. Ja se onkin oikein mitä eksyttävintä eksytystä, ja silloin ihmisten on vaikea löytää puhdasta totuutta !! Totuus ja valhe samassa paketissa, kauniissa lahjapaperissa, mutta paketin päällä lukee etiketissä vain: TOTUUS. Eksyttävää! Jokainen meistä on kokenut, kuinka joku saattaa puhua aivan oikeaa ja totuuden mukaista Jumalan Sanaa ALUKSI JA ENSIN. Raamatun Sanan tuntijana voit yhtyä kaikkeen tähän, mitä hän sinulle puhuu. Mutta puhuessaan tämä sama ihminen saattaa yht`äkkiä kieltää aivan keskeisen Jumalan Sanan kohdan. Hämmennyt ! Joissakin tapauksissa tämä voi olla kasvamattomuutta, mutta entäpä, jos Sanan kieltäminen tapahtuu kokeneen Sanan julistajan tai kristityksi tuntemasi henkilön suusta. HUOMAA NYT: Jeesus Pyhän Hengen kautta ei tee tällaisia erehdyksiä vilpittömässä uskovassa. Perkele on tullut siinä valkeuden enkelinä, joista Sana varoittaa. Totuuden seassa eksyttävä valhe, näin on eksymys alkanut, joka alkaa kaivamaan maata jalkojesi alta, jos enemmän kuuntelet. Luste on kylvetty ja Sanan auktoriteetti alkaa myöhemminkin kokonaisuudessaan himmenemään silmissäsi, et kunnioita enää koko Sanaa, koska näet, ettei siinä vaiheessa ne pikku valheet seassa VIELÄ sinua ole vahingoittaneet. Aluksi voit kokea vähän huonoa omaatuntoa, koska haluat nähdä koko totuuden, mutta valhe alkaa sitomaan muihin samassa valheessa oleviin ihmisiin. Voit osoittaa tällaiselle Raamatun puolitotuuden julistajalle Raamatun kokototuutta, mutta hän ei suostu tai, jos hän ei suostu tunnustamaan erehdystään (ylpeys) ja tulemaan Sanan mukaisuuteen, niin on hyvä oman terveytensä takia ja vielä hyvän sään aikana juosta pakoon ja lujaa tällaista julistusta. Pahimmat harhautukset ja Raamatun Sanan "laimentamiset" ovat syntyneet juuri näin, että totuus ja valhe ovat saman opin sisällä lomittain, heillä sulassa sovussa. Aivan kuin perkele olisi sopinut riitansa Jumalan kanssa, lyönyt kättä ja heistä olisi tullut hyvät kamut. Näin ei ole tapahtunut. Tällainen luopumus, ilman irrottautumista ja parannuksentekoa tulee jatkossa kasvamaan pahemmaksi, joten se kyllä myös tulee näkymään selvemmin ja ilmeiseksi kaikille, mitä herraa pienellä h:lla tällainen osakristitty ja ihminen silloin palvelee.
Millaista muuta käyttäytymistä ylpeys valtahimoineen sitten saa aikaan ihmisten keskellä? No ainakin monenlaista kyynärpäätaktiikkaa. Syrjitään ja sysitään toisia alta pois, koska raivataan tietä omille valtapyrkimyksille. Siitä aiheutuu vihaa ja kostoa sitten myös vastavuoroisesti syrjijää kohtaan, joka on sitä maata. Vieläkö voisimme sanoa, että ylpeys on pikkujuttu? Itsensä ylentäminen ja vielä toisten kustannuksella tuo mukanaan paljon riitaisuuksia ja estää myös Jumalan työtä. Siksi näistä pitää puhua. Ylpeyden valtataistelija katsoo karsaasti toisten menestystä, armoitusta ja armolahjoja, vaikka ne olisivatkin erittäin tarpeellisia Jumalan valtakunnan rakentamisessa. Oikeamieliset haluavat niiden vain vahvistuvan. Kateellisena halutaan painaa toisten armoitus alas, luullen, että oma valtaanpääsy tai valta voi toisen armoituksen takia estyä. Tällainen väärä "kilpailu" tuottaa paljon hallaa Jumalan valtakunnan työlle. Maallinenkin työ kärsii tällaisesta. Ylpeyden valtataistelua on kaikkialla, Jumalan nimeä mainitsevat takkuavat samoissa valtaongelmissa. Totuus, valhe, valtataistelu ja vääryys ovat limittäin monissa kristillistä nimeä kantavissa yhteisöissä. Vilpitön veli, jolla on Herran antamia lahjoja, voidaan syrjäyttää puhumalla hänestä vaan esim. "puhdasta" valhetta. Tämä on vallanhimoisten ihmisten valtataktiikkaa. Eihän se ole kovinkaan kummasteltavaa, miksi monet pakenevat näistä lahkoista, jo senkin takia, jos ylpeyden vallanhimossa taistellaan vallasta ja tallataan Jumalan armoitukset lihallisten varpaittensa alle. Luovutaan Sanan totuudesta tai kateudesta puhutaan valhetta, eikä kuljeta Jeesukseen katsoen eteenpäin. On se sitten niille valtaihmisille rankkaa taistelua yrittää kasvattaa oman kuppikuntansa jäsenmäärää. Helpompi on olla rehellinen ja jättää kaikki Herralle ja tehdä työtä Hänelle, ei tarvi takuta, kuka saa johtaa ja mitkä ihmissuhteet kannattaa. Ylpeys on oikein kaikkien syntien emä-äiti, joka synnyttää myös monia muita syntejä rinnalle.
"Mutta muutamat oksista ovat taitettu pois (Room.11:17,18), niin älä ylpeile oksien rinnalla, mutta jos ylpeilet, niin et sinä kuitenkaan kannata juurta, vaan juuri kannattaa sinua." Merkittävä asia on löytää nöyryys Jumalan ja ihmisten edessä ja kanssakäymisessä. Jumala on, joka korottaa, yhden Hän ylentää ja toisen alentaa. Ylpeys lähtee sydämestä, joka oikeamielisellä on Jeesuksen asuinpaikka. Ylpeys ja Jeesus ei asu samassa sydämessä, jompikumpi lähtee, me päätämme, kumman kanssa haluamme eleskellä ja kummalle kannattaa kuolla. On turhuuksien turhuutta ylpeillä, katoavien rikkauksien tai edes erinomaisten ilmestyksienkään takia, jonka takia Paavali sai pistimen lihaansa, ettei ylpeilisi. "Jumala on edelleen (1.Piet.5:5) ylpeitä vastaan, mutta nöyrille Hän antaa armon." Joka kerskaa, sen kerskauksena olkoon Herra. Ylpeä ihminen ei usko ja hylkää Jumalan Sanan joko osaksi tai kokonaan ja kääntyy maallisiin. Eihän siinä sitten senjälkeen voi käydä kuin huonosti, enemmin tai myöhemmin. Mutta nöyrä ihminen ottaa Sanan vastaan ja toteuttaa sitä, vaikkei kaikkea vielä ymmärtäisikään !! Siinä paljastuu valhe ja totuus. "Hän (Jumala) on osoittanut voimansa käsivarrellaan, Hän on hajottanut ne, joilla on ylpeät ajatukset sydämessään, Hän on kukistanut valtiaat valtaistuimilta ja korottanut alhaiset. Nälkäiset Hän on täyttänyt hyvyyksillään ja rikkaat Hän on lähettänyt tyhjinä pois (Luuk.1:51-53)." Amen!
VELI-T 27.03.2011